Uusia kauppakeskuksia

Eilen Ylen A-Plus ohjelmassa käytiin mielenkiintoista keskustelua, kun Ideaparkin ja Maskun Kalustetalon omistaja Toivo Sukari syytti asuntoministeri Jan Vapaavuorta mm. Helsingin etujen ajamisesta. Onko edes asiakkaiden etu, jos ja kun tällaisia valtavia kauppakeskuksia syntyy ympäri maata? Samaan aikaan myös nettikauppa lisääntyy. Kaupunkien keskuksissa autojen pysäköintiongelmat poistuisivat, kun maitokauppaan ajeltaisiin vähän etäämmällä olevaan suureen parkkiin. Vähän pienemmät hallit voisivat kaupungeissa jatkaa toimintaansa tanssisaleina ja kirpputoreina.

Varmaan rahamiehet ja pääomasijoittajat haluavat tehdä tuottavia sijoituksia ja voitolla elää, kuitenkin heidänkin toimintaansa säätelevät samat lait, kuin ketä tahansa yrittäjää. Onneksi kenelläkään suomalaisella ei pitäisi olla lompsassa lakia, eikä hyväveli järjestelmän tule saada mafiamaisia piirteitä.
Linkki: YLE

Aika on ystäväni

Istun usein pihapenkillä tai portaalla ja katselen oman pihan luontoa. En voi välttyä ajattelemasta, miten vähän ehdin luonnon kauneutta huomioimaan työssä käydessäni. Aamuisin oli aikainen lähtö, eikä työaika päättynyt juuri koskaan, kello 16:00. Monesti, etenkin kesäisin oli kaikenlaisia asiakastilaisuuksia, jotka saattoivat kestää puolille öin. Moniin viikkoihin mahtui kaksi jopa kolmekin iltatilaisuutta. En kuitenkaan voi sanoa, ettei se olisi ollut mukavaa. Kyllä minä pidin hyvin paljon työstäni.

Nyt kun olen eläkkeellä, kaikki on tosin, sillä käytän aikaa juuri siten, kuin itsestäni tuntuu mukavimmalta. Minä nautin kesästä, seuraten paljon pihaluonnon elämää. Etenkin linnut oravat, pihan puut ja kukat, sekä aika ovat ystäviäni.

Kallista se on

Suomessa bensiinilitra maksoi huhtikuussa keskimäärin 1,42 euroa Yhdysvalloissa kauhistellaan, kun litra bensiiniä maksoi keskimäärin 0,62 euroa. Euroopassa litra menovettä maksoi keskimäärin huhtikuun puolivälissä 1,92 dollaria.

Näistä uutisista saa sen käsityksen, että ”jotain tarttis tehrä” asian hyväksi. Ovatko valintamme vaihtoehtoiset polttoaineet tai sitten autolla liikkumisen selkeä supistaminen. Omassa päässä olisi ensinnäkin funtsattava mikä tässä elämässä on tarpeen ja mikä on tarpeetonta.

Kohta alkaa nurmikkokin olla jo siinä pituudessa, että sen leikkaaminen tulee ajankohtaiseksi. Ajanko sen Stigalla vai annanko kasvaa siksi kun se on viikatteella niitettävässä pituudessa. Kasvimaakin on vielä kääntämättä, joten on päätettävä teenkö sen lapiolla ja kuokalla, antaen puutarhajyrsimen odottaa parempia aikoja.

Kaupassakäynti ilman kulkuvälinettä on aika vaikeaa, kun tottunut autoon, mutta pistää miettimään onko ostettava polkupyörään tavarankuljetuskärry. Pyörän sarvessa tai takahäkillä ei meidän ostoksia pysty järkevän turvallisesti kuljettamaan.

Tuommoisen noin 100 euron kärryn hinnalla saa bensaa reilun tankillisen, niin siitä voi sitten laskeskella millä tavaransa rahtaa.

Talviturkki

Lämmin kesäsää ja vielä talviturkki päällä, ihmekös on, että se oravaa kutittaa. Jos, pahus on vielä kirppukin puremassa. Onneksi talviturkki on irtoamassa ja tilalle kasvaa ilmavampi kesäkarva.

Kohta minunkin on rohkaistava mieleni ja heitettävä talviturkki järveen ja aloitettava uintikausi. On se vain kumma, kun jotkut käyvät järvessä uimassa läpi vuoden, avannossakin. Kait se on tottumiskysymys, mutta en minä uskoisi siihen koskaan tottuvani. Kaikesta huolimatta tänä kesänä voisin aloittaa uintikauden, jo ennen heinäkuun helteitä.

Pinna katkesi

Tähän mennessä lämpimintä on ollut vappuaattona, mutta tänään saattaa hyvinkin olla vuoden tähän saakka lämpimin päivä. Toivottavasti lämmintä tulee riittämään, mutta myös sateita, sillä ilman vettä luonto ei tule toimeen vaan kasvu lakastuu. Muutama lämmin päivä on saanut puiden lehdet hiirenkorvalle, jopa siitäkin pidemmälle ja kukkaloisto on Äitienpäivänä tosi mahtava, jos tällainen säätila jatkuu. Pyöräily on näin aurinkoisina päivinä mukavaa, sillä pyörän selästä voi tarkkailla miten omakotitalopihoissa ahkeroidaan. Minulta kyllä katkesi eilen pinna, eikä uutta saanut heti, kun korjaamot olivat kiinni. Nyt pitää huomenna irrottaa toinenkin, että osaan taatusti ostaa oikean mittaisen pinnan.

Vapusta kesä alkaa

Eivät ole harrastukset halpoja, ja jos olisivat, ei niihin olisi kovin suurta hinkua. Monia hyviä harrastuksia voi vertailla ja jokainen tietenkin tykkää omastaan, sehän on selvä.

Autoilu ja matkailu on harrastuksena kallista, mutta jonkin verran ajoneuvoa pitää käyttää, kun kerran auton omistaa, eikä siitä vielä nykyhintaisen polttoaineen aikana malta luopua. Autoa tarvitaan melkein kaikissa harrastuksissa, jos pitää liikkua paikasta toiseen ja mukana on muutakin kuin omat vaatteet.

Lukeminenkin on arvokasta, sillä lehtiä pitää tilata ja kirjoja ostaa, on tietenkin olemassa kunnalliset kirjastot, mutta eivät nekään ole ainut autuaaksi tekevä, vaikka tuiki tarpeeseen ovat. Tietokoneet ovat tulleet entistä monipuolisemmiksi ja edullisemmiksi, mutta on niitäkin päivitettävä muutamien vuosien välein. Ilman tietokonetta ei voisi järkevästi edes blogata, kun en halua hankkia sellaista monipuolista kännykkää.

Liikunta on edullista, mutta kuluu siinäkin kenkää, sukkaa ja vaatekertaa. Metsästäjät ja kalastajat ovat oma lajiryhmänsä. Heillä riittää saaliista särpimeksi, mutta aseet ja paukut ja vieheet ovat kuluerä sekin. Niin ja lupia tarvitaan suuri nivaska. Kalastusta voisin alkaa harrastamaan, vasta sitten kun tulee täyteen se ikä jolloin ei kalakorttia tarvita.

Valokuvaus on siitä hyvä harrastus, kuvia saa metsästää kameralla rauhoituksista riippumatta, kaikkialla ja kaikenaikaa, kunhan kunnioittaa ihmisen yksityisyyttä eikä riko luonnonrauhaa.

Puutarhanhoito, se sitten lepuuttaa sielun ja mielen, kun ensin ostaa pusseittain siemeniä, sitten taimia ja lannoitteita, vähän kasvisuojeluakin ja syksyllä marketista ne laatutuotteet. Kuitenkaan täydellistä elämää ei ole ilman puutarhanhoitoa ja kukoistavaa kukkapenkkiä.

Aatosta jaloa

Katsellessani miten kuvassa oleva sorsa herra, siisti pukuaan, niin en voi olla sanomatta, että siinä oli mukana aimo annos ”aatteen paloa”!