Luottamusta

Pitkään vireillä ollut Jyväskylän kuntaliitos on nyt toteutumassa, joten kunnallispolitiikassa riittää mielenkiintoista seurattavaa. Kunnallisvaalit sattuvat todella hyvään aikaan, joten saamme laajentuneelle Jyväskylälle heti uuden valtuuston.

Tämän päivän Palokkalehdessä Jouko Lahtinen tähdentää, miten tärkeää on saada jatkossakin mukaan he jotka äänestivät Maalaiskunnan liittymisen puolesta. Olen siitä todella samaa mieltä, enkä ainakaan minä tohtisi äänestää uuteen valtuustoon ketään nykyistä valtuutettua, joka oli liitosta vastaan. Uusille aktiivisille ja osaaville luottamushenkilöille pitää olla myös paikkoja tarjolla.

Rajansa kaikella

Suomalaisilla on omassa maassaan moniin asioihin laissa määritelty jokamiehen oikeus, joista voimme iloita. Toisaalta tarvitsemme rajoja, niin yksityisyyden, kuin oikeuksien suhteen. On terveellistä että rajoitamme uteiliaisuutta, liikasyömistä ja yletöntä luonnonvarojen tuhlaamista. Tärkeitä on, että tunnemme omat rajamme emmekä lähde seikkailemaan edes harmaalle alueelle.

Kuntaliitos

Nyt on sitten varmistunut uuden Jyväskylän syntyminen vuoden 2009 alusta lukien. Eihän siinä enää ollut mitään yllättävää. Tietysti on joitakin henkilöitä jotka vastustavat lähes kaikkea muutosta. Kuntien suureneminen on luonnollista kehitystä, joka pitää nähdä hyvänä kehityksenä. Nyt on vain keskityttävä siihen, että uusi suurkaupunki toimii kitkattomasti ja taloudellisesti. Suuruudenhulluutta on vältettävä ja pidettävä järki uusia hankkeista suunnitellessa. Vaikka maksajia on nyt enemmän, se ei saa johtaa siihen, että hankkeita toteutetaan kustannuksista välittämättä. Uuden kaupungin tulee olla kustannustehokkaampi kuin kolme erillistä kuntayksikköä.

Syksyllä valittava uusi valtuusto ja kaupunginhallitus tulevat saamaan todella haasteellisen tehtävän. Uskoisin, että heidän ja viranhaltijoiden päätöksiä tullaan seuraamaan entistä tarkemmin kaikkien uuden kaupungin asukkaiden toimesta. Toivottavasti vaalessa valitaan valtuustoon, vain asiansa osaavia ja yhteisistä asioista kiinnostuneita luottamushenkilöitä.

Näin Maalaiskuntalaisen kannalta liitos tuskin tuo mitään negatiivista, sillä Jyväskylän Maalaiskunnan ja -kaupungin yhteistyöllä on jo vankka pohja, jolle on hyvä perustaa. Suurempi yksikkö on aina tehokaampi, jos sen johto toimii taitavan osaavasti. Jyväskylän vahvuuksien kehittäminen jatkunee ja siitä hyötyy myös laaja Keski-Suomen maakunta kaupungin ympärillä.

Avantouimarit

Mentäiskö yhdessä uimaan?

Tuulenkaato

Joillekin puille eilinen tuuli oli kohtalokkaan raju. Hiekkaisessa, sulassa maassa kasvanut mänty ei kestä tuulen itsepintaista painostusta, vaan sen juuret irtaantuvat pehmeästä maasta. Tämän männyn kaatumiseen on aivan selkeä syy, sillä se on sattunut juurtumaan sileän kiven päälle. Eihän siihen ole saanut mitenkään paalujuurta syvempiin maakerroksiin. Nyt se sitten koitui puulle kohtalokkaaksi.


Mitään suuria tuhoja ei kuitenkaan ole havaittavissa, mutta metsissä on yksittäisiä tuulenkaatoja. Tänään on hangella paljon risuja, sillä tuuli on puhdistanut metsän puut kuivista oksista ja risuista.Paljonkohan tarvitaan energiaa kaatamaan kookas mänty. Tuulella on arvaamaton työntövoima, se näkyy eilisen puuskittaisen pyryn jälkeen. Tuulivoiman saaminen hyötykäyttöön ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista.

Suljettu ovi

112 päivä

Hätänumerolle (112) omistetun päivän teemana on tänä vuonna arjen sankaruus. Pelastusviranomaisten mukaan kansalaiset voisivat ehkäistä suurimman osan onnettomuuksista ja tapaturmista.

Asioidessani Palokan Euromarketissa tutustuin samalla 112 päivän tietoiskuun. mukana oli monia hyödyllisiä asioita mm. kodin- ja liikenneturvallisuudesta. Keräsin mukaan monia hyviä tietoja, tulen lukemaan saamani aineiston. Jaossa ollut heijastin turvaa minua pimeällä ulkoillessani.

Hyvänä palvelupisteenä pidän myös ilmaista verensokerin mittausta, sillä kakkostyypin diabetes on ikääntyvän ihmisen terveysriski. Olo oli huojentunut, kun mitattu arvo ei aiheuta minkäänlaista aihetta huoleen.

Siitä huolimatta elintavat ratkaisevat:

• Painonhallinta


• Ruokavalio


• Liikunta


• Riittävä uniaika

Tuntematon historia

Historia on jokaiselle läheinen, sillä äsken ajattelemani on jo historiaa. Valokuvatessamme tallennamme kuvallista historiaa, jokaisella klikkauksella. Harmittaa kuitenkin, kun vanhoista valokuvista on vain vähän tietoa tallella. Monet jo tuonpuoleiseen poistuneet ihmiset ovat tuntemattomia, eikä heidän nimiään ole helppo mistään löytää. Pitäisikö jotenkin kehittää vielä parempia kameroita, jotka tallentaisivat aina kuvaan kuvauspaikan, aika- ja henkilöiden nimitiedot. Onhan sellaista tekniikkaa olemassa ja tietojen lisääminen kuvatiedostoon on mahdollista, mutta se tahtoo jäädä tekemättä.

Egyptin pyramidit on rakennettu tuhansia vuosia sitten, mutta vieläkään ei tiedetä miten se on ollut teknisesti mahdollista. Pyritään me olemaan viisaampia ja jättämään jälkeemme helpommin selvitettävää historiaa.

Säästölinjalle

Kaikin keinon pitäisi nyt säästää energiaa ja käyttää mieluummin savuttomia vaihtoehtoja. Sähköhän sellainen on, mutta kun se on jo niin tuhottoman kallista, ja ennusteet lupaavat sen kallistuvan entisestäänkin. Joku entisistä presidenteistämme sanoi — Jotain tarttis tehdä. Nyt ollaan siinä pisteessä, jossa neuvoja kaivattaisiin. Ei se paljoa sähkölaskussa tunnu, jos ostan kalliit energiasäästölamput jokaiseen kantaan. Surin osa niitä jo onkin energia ystävällisiä, ja loput vaihtuvat sitä mukaa, kun entiset hehkulamput poksahtavat. Telkkarista ja muusta viihde-elektroniikasta myös lepovirta on poikki kun laitteita ei käytetä. Tietokoneessa on virta vain kun konetta käytetään. Huushollin lämpötila on laskettu jo kipurajalle, jos vielä alemmaksi, menisin, niin siitä kärsii perhesopu.

Tuosta YLE:n digiboksi sekoilusta voisi valtiovalta ottaa opiksi vaikka säätämällä lain, että jokaisessa sähkö- tai öljylämmitystalossa tulisi olla joko poistoilmasta energiaa taiteenottava poistoilmalämpöpumppu tai sitten sellainen ulkoseinään asennettava. Määräpäivä vain, johon mennessä sellainen pitää olla ja pulinat pois.

Ainakin lukemieni mainosten mukaan tuollaiset härvelit toimivat hyvällä hyötysuhteella. Koneen käyttämää yhtä kilowattia kohden se tuottaa lämpöä yli 2 hyötysuhteella. Nopeasti tuollainen hankkisi hintansa, jos se vaikka kestäisi noin 10 vuotta. Olisi se paljon parempi sijoitus, kuin joku epävarma pörssiosake.

Työmaa

Sauvoilla tai ilman

Ajattelen kirjoittaa kävelemistä ylistäen, joten voisin hyvin alkaa. Jo muinaiset jne…
Kävely lienee eräs ihmisen alkuperäisistä taidoista, siksi se kait tuntuu edelleen luonnolliselta, vaikka ihminen on keksinyt kaikenlaisia korvaavia liikkumismuotoja kävelemisen lisäksi.

Iän lisääntyessä, nopeat liikuntamuodot, kuten juoksu, hölkkäkin ja hiihto jäävät vähemmälle, mutta kävely säilyy. Sen erinomaisia hyviä puolia on mm. se että vauhti ei häiritse, vaan jää aikaa seurata tapahtumia ympärillään. Kelit ovat aina kävelyyn suosiollisia. Kävelijä ehtii kuunnella alkavan kevättalven lintujen sirkutusta puissa ja pensaissa.

Minulle kävely on tärkein liikuntamuoto, jota harrastan lähes päivittäin, ellei ole pakottavaa syyttä jättää sitä väliin. Ei se semmoinen pakkomielle ole, etten voisi jonakin viikkona jättää päivän ehkä parikin vähemmälle. Yleensä kävelen viikoittain keskimäärin 50 kilometriä. Vuodessa se on uskottaman paljon. Kävelymatka luonnossa on siinä mielessä fakta, koska käytän sen varmentamiseen melko luotettavana pidettyä askelmittaria.

Metsässä poluilla kävely on mukavaa, koska polut ovat muita kävelyreittejä harvemmin liukkaita ja polulla keho, nilkat ja lantio saavat mukavasti monipuolisempaa liikettä, kuin asvaltilla kävellessä. Halutessaan voi pysähtyä mäen laelle vain katselemaan ja ajattelemaan ”sinisiä” ajatuksia.

Monipuolisuudesta toki on voitava nauttia siksi hyvin usein jaakin kävelyni kahteen päivittäiseen jaksoon, toinen sauvojen kanssa luonnossa ja toinen lenkki hoidettuja jalankulkuväyliä käyttäen.

Itseltäni voin kysyä miksi en hiihdä talvella? En vain jostain tuntemattomasta syystä pidä siitä, ja kävelemään pääsen heti omasta pihasta lähtien. Autoa tähän liikuntaan ei tarvita, joten ei saastuteta luontoa.

Vaimo ei aina ehdi mukaani kävelylle, joten olen harkinnut lenkkikaverin hankkimista. Sen tulisi olla sellainen aktiivinen, joka olisi aina valmis lähtemään. Olen miettinyt, että Pinseri saattaisi olla sopiva koirarotu metsässä kulkijan kaveriksi.

Valittamattakin saa aikaan muutoksia

Lehtien lukijalta osastoja ja vaikkapa ”Kansanradiota” kuunnellessa huomioni on kiintynyt ihmisten haluun valittaa melkein asiasta kuin asiasta. Onko meillä kaikki niin huonosti, että ainainen ruikutus on tarpeen? Toinen vakiovalitusaihe on jonkun suuremman rakennushankkeen tulo paikkakunnalla. Lähinaapureiden valitukset moniin eriasteisiin ovat pikemmin sääntö, kuin poikkeus. Ainakin suurin osa valituksista on aiheettomia, mutta ne viivästyttävät hankkeita, ja samalla lähes aina nostavat kustannuksia.

Vaikuttaminen on tietenkin tarpeen, mutta onko valitustietä parempia vaikutusmuotoja olemassa? Vastanpaneminen on niin perinteinen totuttu tapa, mutta sillä saadaan aikaan myös turhia kielteisiä vaikutuksia.

Myönteisellä asenteella, keskustellen ja rakentavia vaihtoehtoja etsien, voisi paremmin saada aikaan innovatiivisia muutoksia.

Me ihmiset olemme tuntevia olentoja ja meitä ympäröi ennakkoluulojen muuri. Olemme ylpeitä ja turhamaisia, joten kaikki moitteet ovat kuin kipinät herkästi syttyvän ruutivaraston ovella.

Pönttö

Pyrypäivä ja navakka tuuli riittivät hyvin tekosyyksi siihen, että jätin tämän päivän metsävaelluksen tekemättä. Toki silti olin ulkotöissä ja iltasella ehdin jo tekemään tunnin sauvakävelyn.

Metsissä on mukava kulkea, sillä polkujen varsissa on monia mielenkiintoisia kohteita. Osa niistä on ihmisten sinne kuljettamia akkuja, huonekaluja ja ties mitä. Kaikenlaista sellaista roinaakin, joka ei mielestäni kuuluisi ollenkaan metsään.

Tällä viikolla tapasin kuvassa olevan peltipöntön, joka on nostettu korkean kannon nokkaan, ja on toiminut viime aikoina roskakorina. Eiköhän sen alkuperäinen tehtävä lienee, jotakin aivan muuta. Pönttö on varmaan ollut osallisena pienteollisessa toiminnassa, mutta sitten on tullut kutsumaton vieras, joka on viran puolesta rikkonut laitteen.