Vauhdilla eteenpäin |
Savumerkit ovat pitkänmatkan viestinnän visuaalinen muoto. Näkemyksiä ja pieniä kokemuksia lähiympäristöstä ja vähän kauempaakin.
30.9.10
29.9.10
28.9.10
Arvaa harmittiko?
Ei voi mitään sillä syksy on tullut, sen todistavat yöpakkaset ja aamulla valkoisessa kuurassa oleva nurmikko. Lehtipuut pudottavat lehtiään katolle, räystäskouruihin ja tietenkin nurmikolle. Kuivalla säällä nurmikon voi sentään lakaista silppuavalla ruohonleikkurilla. Se on vähän kuin lakaisisi roskia maton alle. Onneksi ne kuitenkin lahoavat talven aikana ja häviävät keväällä uuden nurmen kasvaessa. Telkkarista tulee taas paljon enemmän ohjelmaa kuin kesällä, kun Salatut ja Kauniit ja tietenkin BB- vievät katsomisaikaa. Tuon BB:n suhteen toivoisin nyt olevan kauden jäävän jo viimeiseksi, sillä ainakaan minä en enää kuudetta kautta katso. Kyllä BB:n formaatissa on hyvääkin, mutta on se niin, ettei se pysty enää uudistumaan. Tosi TV on muuten oikein mukavaa ohjelmaa, mutta niiden pitää uudistua sopivan nopeasti. Kadonneen jäljilläkin alkaa jo tympiä vaikka, siinä on sentään jokaisessa jaksossa jotakin erilaista.
Olen tässä syyssäässä käynyt aamuisin kameraa ulkoiluttamassa ja tänään sattui ovela vahinko. Kuvasin varmaan kymmenkunta ruutua ennen kuin katsoin näytöltä mitä olin saanut. Silloin näytöllä oli vain ilmoitus puuttuvasta kortista. Olin kuvannut ilman ”filmiä”! Arvaa harmittiko?
27.9.10
Seitin ohutta
25.9.10
23.9.10
21.9.10
18.9.10
Mustesieniä
Aamuisella sieniretkellä löysin muutaman esiintymän mustesieniä. Jätin ne keräämättä, vaikka syötäviä ilmeisesti ovatkin. En ole kuitenkaan koskaan näitä komeita pökkelöitä kokeillut. Taitavat silti olla aivan kelvollista syötävää. Jos jollakin on kokemusta, niin kertokaa kommenttilootassa. Noita näyttää nyt nousevan, joten vielä niitä ehtii korillisen keräämään.
17.9.10
Onneksi en ole tupakkamies
16.9.10
15.9.10
Pantti kaikille purkeille
Jonkinasteinen siivottomuus ja roskaamisen vietti taitaa olla synnynnäinen ominaisuus, sillä niin paljon tienvarsia roskataan. Siellä on ”mäyräkoiran raatoja”, juomapurkkeja, mutta myös monenlaista muuta pakkausmateriaalia.
Muuttuisiko tilanne, jos kaikissa purkeissa olisi joku sopivan suuruinen pantti. Ehkä se vähentäisi siivottomuutta tai ainakin lisäsi lenkkeilijän intoa ottaa noita roskia talteen ja viedä keräyspisteeseen. Tänään seurasin kävellessäni noin 5 km tienvartta, jossa oli jos jonkinlaista, mutta pantillisia tölkkejä vain tämä yksi.
12.9.10
11.9.10
Iso muurahaispesä
Olen joskus joutunut vähän hukkaan sienimetsiä samotessani. sieniä poimittaessa tulee liikuttua melko suurella alueella, sillä sienirypään nähdessään voi seuraava olla vasta usein kymmenien metrien etäisyydellä. Pilvisenä päivänä ei ole edes auringosta apua. Pyrin nykyisin ottamaan maastosta jonkun kiintopisteen, oli se sitten iso lohkare, kelo tai vaikka muurahaispesä. Olen huomannut että tällaisesta on apua vieraassa maastossa liikkuessa. Erityisen mielenkiintoista on lisäksi ottaa kuva näistä luonnossa olevista mestarillisista arkkitehtuurin taidonnäytteistä. Ihmetyttää vain miten samankaltaisia kaikki muurahaispesät ovat, kuin samoilla piirustuksilla tehtyjä. Kuvassa oleva on tosin kooltaan normaalia muhkeampi. Tästä kuusikosta löytyi erityisesti kehnäsieniä ja lampaankääpää.
9.9.10
7.9.10
6.9.10
Portaat
4.9.10
3.9.10
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)