Olen joskus joutunut vähän hukkaan sienimetsiä samotessani. sieniä poimittaessa tulee liikuttua melko suurella alueella, sillä sienirypään nähdessään voi seuraava olla vasta usein kymmenien metrien etäisyydellä. Pilvisenä päivänä ei ole edes auringosta apua. Pyrin nykyisin ottamaan maastosta jonkun kiintopisteen, oli se sitten iso lohkare, kelo tai vaikka muurahaispesä. Olen huomannut että tällaisesta on apua vieraassa maastossa liikkuessa. Erityisen mielenkiintoista on lisäksi ottaa kuva näistä luonnossa olevista mestarillisista arkkitehtuurin taidonnäytteistä. Ihmetyttää vain miten samankaltaisia kaikki muurahaispesät ovat, kuin samoilla piirustuksilla tehtyjä. Kuvassa oleva on tosin kooltaan normaalia muhkeampi. Tästä kuusikosta löytyi erityisesti kehnäsieniä ja lampaankääpää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti