Ja äiti istuvi, kehräjää,Ja kyynel silmähän vierähtää."Pois aurinkoiseni läksi, pois,Oi, jos pian taas hänet nähdä vois!"Paavo Cajander
....
VALOKUVATORSTAI:n Haaste 122 (Piposta vedetty) Olen ostanut tämän kehrääjän vuonna 1970 Laitilasta. En muista varmuudella vanhan miehen nimeä, joka teki tällaisia kehrääjä mummo veistoksia. Tämä on kuitenkin jo 39 vuotta ollut minulla. Nyt löysin sen ja pitihän tämä ikuistaa valokuvaan. Ajatus tuli, kuin hatusta tai tässä tapauksessa piposta vedettynä. Kuitupellavan viljely ja rukilla kehrääminen ovat jo taakse jäänyttä elämää. Tuskin monikaan enää nykypäivänä omistaa oikeaa rukkia tai osaisi sellaisella kehrätä. Minulla on vintillä varastossa oikeakin perintörukki, joka on jo paljon kuvassa olevaa pienoismallia iäkkäämpi.
Savumerkit ovat pitkänmatkan viestinnän visuaalinen muoto. Näkemyksiä ja pieniä kokemuksia lähiympäristöstä ja vähän kauempaakin.
5.3.09
Kehrääjä
Kehrääjä-Äiti
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hyvin vedetty. Kaunis tuo kehrääjä, historiaa henkivä. Meillä on mökillä vanha rukki, taitaapa olla ihan ehta vielä kaiken lisäksi. En tosin osaa sillä mitään tehdä. ;)
VastaaPoistaTosi kaunis rukki, hyvä veto haasteeseen !
VastaaPoistatosi kaunis vanha esine :)
VastaaPoistaNäin nukkekeräilijänä sanoisin, että aikas hauska löytö !!!!
VastaaPoistaTämähän oli kuin muiston vetäminen piposta
VastaaPoistaEt ole kiertänyt käsityöblogeja, nykyajan naiset ovat taas alkaneet kehräämään, kun kaupasta ei saa mieluisia lankoja:) Mutta ihan hyvästi vetäisty. saattaisihan siinä tulla vaikka pipolangat!
VastaaPoistaUpea!
VastaaPoistaVoi miten hienoa olisi omistaa vanha rukki. Lapsena niitä vielä näki useassakin paikassa, mutta enää missään harvoin. Hauskan haasteidean keksit. :)
VastaaPoistaHieno veistos! Juuri viime viikonloppuna katselin ja hypistelin itsekehrättyjä lankoja Kädentaitomessuilla. Monet nuoret ovat innostuneet taas kehräyksestä, minuakin kiinnostaisi opetella vaikka en ihan nuorityttönen enää olekaan.
VastaaPoistaHyvin vetäisit!
VastaaPoistaRukki minulla on, mutta kehrätä en osaa.
Katoavaa kansanperinnettä tämäkin. Harmittaa, kun äidin rukki on ajan kuluessa ja muutoissa hävinnyt.
VastaaPoistaEnpä taitaisi tuota hommaa osata!
VastaaPoistaHieno kehrääjä. Oli mukavaa, että vetäisit sen piposta, tänne näytille. Tosin rukillahan saa tehtyä pipomateriaalikin, joten läheltä liippaa. :)
VastaaPoistaHieno rukki. Olisipa kiva kun osaisi kehrätä itse lankansa.
VastaaPoista