Luonnossa on jännitettä

Kevät tuo lehdet puihin ja pensaisiin. Joissakin pensaissa on vielä viimesyksyisiä pakkasten ruskeaksi värjäämiä lehtiä kiinni. Niiden kohtalo on varista pois viimeistään toukokuun tuulien aikana. Vanhojen on annettava tilaa kevään uusille vihreille lehdille. Olisi hyvin outoa jos lehdet eivät putoaisi. Kuusi ja mänty vaihtavat nekin neulasiaan, tosin lähes huomaamatta.

Luonnossa on ihmeellinen ja hyvin toimiva järjestelmä, siinä miten vanha kuolee pois jatkaen elämää ikuisessa kierokulussa. Siihen tarvitaan suuri joukko isoja ja pieniä eläimiä, bakteereja ja mikrobeja, ties vaikka mitä. Siinä se vain toimii mullaksi kompostoituminen kaikkialla.

Ekojärjestelmän suurena haittana saattaa olla ihmislajin määrän kasvu ja siitä aiheutuva kasvava ravinnon- ja energiantarve ja puhtaiden vesien saastuminen. Ihminen pyrkii käyttämään viisaudessaan luontoa hyväkseen mahdollisimman tehokkaasti. Luonnolla saattaa olla sittenkin sanansa sanottavana, sillä jää vain nähtäväksi miten kauan kestää, ennen kuin syntyy niin vahva pandemia, joka hidastaa ihmiskunnan määrällistä kasvua.

Luontopolulla

Luontopolkuja taivaltaessa ajatus pysyy vireänä, jos keskittyy seuraamaan näkemäänsä. Polulla on monenlaisia jätöksiä, kasoista pieniin papanoihin, siellä on untuvia, sulkia ja erilaisia muita jälkiä. Tänä keväänä on sammalikossa erityisen paljon myyrien polkuja. Olen kulkenut aurinkoisilla kallioilla ja kivikoissa, mutten ihmeekseni ole törmännyt ainoatakaan kertaa vielä kyyhyn tai muuhun käärmeeseen.

Luontoa seuratessa syntyy mielikuvia siitä millaisessa tilanteessa esimerkiksi jokin höyhenkasa on syntynyt. Onko kyseessä ollut ketun. pöllön tai haukan ateriasta. Metsässä on monenlaista elämää ja siellä taistellaan usein elämän puolesta.
Metsäluonnossa tapahtuu monenlaisia muutoksia myös ihmisen toimesta. Risusavotan seurauksena syntyy lähes läpipääsemätöntä terävää kannokkoa. Aukkohakuun jälkeen maisema on autiota, ja oravakin on jalkamiehenä. Muokkauksen ja istutusten jälkeen aukoissa on helppo kulkea, ja voi jopa istua kannolle, ellei niitäkin ole otettu parempaan käyttöön.

Metsän äänimaailma on sitten aivan oma lukunsa. Tosin aika kaukana pitää taivaltaa, jos ei liikenteen humina ja rankentamisen äänet kuulu. Yhteiskunta antaa merkkejä itsestään lähes kaikkialle. Etenkin aamuaikaan on hyvä pysähtyä ja kuunnella lintujen kevätkonserttia.

Tanssi on hyvää viihdettä

Tanssii tähtien kanssa on oikein mukavaa viihdettä, jota on ilo katsella. Aina joskus on tuntunut pahalta, kun kansa on pudottanut jonkun mielestäni väärä parin pois. Nyt ei niin tapahtunut sillä Wilsonin vuoro oli tänään. Hän on kuitenkin antanut ohjelmalle aivan mahtavan latauksen ollessaan viimeinen, joten myös paras miesoppilas. Hänellä on ollut niin mahtava asenne, että siitä meidän jokaisen suomalaisen miehen tulisi ottaa jotakin opiksemme.

Kuka nyt sitten äänestetään tuon kisan parhaaksi, sen minusta jo aivan sama, sillä jäljellä olevat kolme paria ovat todelle hyviä. Pirkko ansaitsee ja saa paljon myös sympatiaa, mutta ei ole hänen asenteessaan, kestävyydessään eikä taitavuudessaan mitään vikaa. Satu on kaunis ja taitava tanssija ja Roosa on eräs kevään kauneimmista kukista. Voittakoon kuka tahansa hän on voittonsa ansaitseva, kuten muutkin mitalistit.

Kohta alkaa lavakausi, joten pitää kait sitä viedä vaimo tulena kesänä ainakin kerran kuukaudessa suomalaisen järvenrannassa olevalle tanssilavalle. Savio Laukaassa tai Hanganlava ovat ainakin oikein mukavia sellaisia.
Kuvassa on itsestään tykkäävä tiainen, tarkempi laji, niin mikä tiainen on kuvaansa katseleva lintu?

Menneisyyden peli

Haasteviikko 26, numero (29)

Volvo PV444 K vuosimalli 1956

Autio ja tyhjä

VALOKUVATORSTAI:n Haaste 129

Huhtikuun yöt ovat kylmiä, usein aamulla on pakkasta, mutta päivällä aurinko lämmittää jo. Lehtipuut ja pensaat ovat autioita, mutta muutaman viikon kuluttua ne peittyvät lehtivihreään.

Huhtikuussa vallitseva tunne on kesän odotus ja uskomus siitä, että uusi kesä on normaali Suomen kesä, johon kuuluu aurinkoa, lämpöä ja kasvullisuuden tarpeisiin riittäviä sateita.

Arvostan luontoa kaikkina vuodenaikoina, mutta Suomen suven kauneudelle mikään ei vedä vertoja, sillä se poistaa autiuden luonnosta ja ihmismielestä.

Samasta paikasta

Talvipyörä

Haasteviikko 25, numero (12)

Ford T vuosimalli 1925

Hevosella pääsee

VALOKUVATORSTAI:n Haaste 128

Saapuminen

Popeda

24. haasteviikko

Gaz M 20 Popeda vuosimallia 1955

Hauskaa Pääsiäistä!

Sininen hetki

VALOKUVATORSTAI:n Haaste 127

Kevät virtaa

1234

Sunnuntaina Palokassa

"Nysse tulee!"

Scania Vabis vuosimallia 1961

1234... Viikon haastenumero on (44)

—Mikä tämä on?

VALOKUVATORSTAI:n Haaste 126

Tietoja tästä Brewster BW-372 koneesta: Keski-Suomen Ilmailumuseon sivulta !