Pian jo tuomet tuoksuvat

— Neitonen nuori ja notkea norja
tuomen kukkien kaltainen;

tuleeko kaukainen armaani,

vain lineekö vienyt jo halla,

sitähän tuulikin kuiskaili jo valkeitten tuomien alla.

Ei vielä mutta pian jo tuomissa valkoiset kukat loistaen tuoksuvat.

Auton akun äkkiloppu

Oli jonkinlainen yllätys, kun auto ei aamulla startannutkaan. Pyörihän moottori juuri ja juuri vaivalloisesti, mutta jo ensimmäisellä yrittämällä huomasin, että uusintastartti on turhaa. Kiinnitin laturin kaapelit akkuun ja uusia ampeereita sisään. Neljän tunnin kuluttua koetein uudelleen, mutta tulos oli toivoton. Neljä tuntia vielä lisää, mutta ei jaksanut diesel nytkään pyöriä riittävästi. Akulla on ikää jo 76 kk eli lähes 6½ vuotta. Tähän asti se akku on toiminut moitteetta, mutta nyt sille oli tullut äkkiloppu. Onneksi se koitti omassa autotallissa.
Katsoin erään ruotsalaisen liikkeen hinnastoa, jossa oli halpoja akkuja, mutta netin keskustelupalstoja luettuani en uskaltanut olla säästeliäs. Soitin pariin liikkeeseen 74 Ah akku maksaa 183 €, sehän tuntui paljolta, joten uusi yritys toiseen kauppaan Varta Ah hintaan 119 €. Ei muuta, kuin se piti hakea. Akku paikoilleen ja taas on kulkupeli kunnossa. En ole aikaisemmin tarvinnut autoihini tarvikeakkuja, sillä auton vaihtoaika on tullut eteen ennen akun loppumista, mutta nyt on toisin.
Niin se starttiturva on aktivoitu!

Heinälato

Sinivuokkoja etsiessäni tapasin pellonlaidalla ladon, joka herätti vanhoja muistoja. Vielä – 50 ja 60 luvullakin tällaiset ladot olivat käytössä. Niihin kasattiin heinät, jotka seipäällä kuivattamisen jälkeen korjattiin hevosvetoisilla kumipyörä kärryllä ja ahdettiin pienestä ovesta latoon. Heiniin lisättiin ripaus merisuolaa ja ne poljettiin tiiviiksi. Se oli sitä aikaa, kun heinäladoissa peuhattiin. Talvella heinät taas haettiin hevosvetoisella reellä navetan parvelle, josta ne pudotettiin karjan ruokintapöydälle. Silloin ei ollut vielä tehomaataloutta, koska maatalous oli enemmän elämänmuoto. Ei kai sitä aikaa kannata haikailla, mutta oli siinä sittenkin oma viehätyksensä.

Sinivuokko

Keväänkoitto on aina suuren odotuksen täyttymys. Luonnossa näkyy kevään- ja kesän alulle on monia merkkejä, joista vähäisin ei ole sinivuokon puhkeaminen kukkaan. Missä niitä on, siellä niitä on yleensä paljon, ja puiden alla lainehtii todellinen kukkameri. Sinivuokko on kuvattava joka vuosi uudelleen, ei sille mitään voi. Olisikohan niin, että netissäkin sinivuokko olisi ehkä yleisin, eniten kuvattu kukkamme?

Näsiä kukassa

Näsiä on kaunis pensas, mutta myrkyllinen. Kukinta alkaa aikaisin keväällä ennen lehtien tuloa. Sen marjat kypsyvät loppukesästä, jolloin ne loistavat kirkkaan punaisina. Oksia ei saa pureskella, puhumattakaan marjoista, joita ei saa laittaa suuhun. Myös eläimet osaavat varoa tätä myrkyllistä kasvia.

Keväinen tervehdys

—Valokuvatorstain tämänkertainen haastesana on "kotimainen"!

Suomalaista kevään kakofoniaa!

Auto kesärenkaisiin

Tänään on kevään tähän mennessä lämpimin päivä, joten rohkenin tehdä päätöksen kesärenkaisiin siirtymisestä. Ei mikään ole niin epävarmaa, kuin kesä tulo, sillä monesti Vappuna sataa lunta ja Helatorstainakin voi olla liukas keli. Nyt on sitten oltava ajamatta, jos lumi ja jää vielä yllättää.
Ilmastonmuutos vähentää, jo aika selkeästi tavirenkaidenkin tarvetta ja on oikein harkiten valittava voisi nastarenkaista siirtyä kitkarenkaiden käyttöön jo tulevina talvina. No ensitalven noilla vanhoilla pyörillä voinee vielä ajaa.

Puhutaan politiikoista

Tuttava perhe kävi eilen kylässä ja aloimme sitten puhua politiikkaa, muutakin menneitä muistellen. Ennen vanhaan se politiikka oli totista puuhaa, mutta ei siinä ole nykyisellään paljon totisuutta, tai ei se jää mieleen. On paljon helpompaa jutella, miten kankea poliitikkomies selviää latinorytmeistä ihan mitalipeleihin saakka. Tai, miten ministerin ”salaiset” lemmenviestit on sovitettu ja laulettu ihan aariaksi. Pääministerin pestiä jo pitkään kantanut käy oikeutta kunniansa puolesta, kun entinen kulta on tilittänyt tuntojaan julkisuudelle. Toivottavasti uusi kulta ei ole lavertelevaista lajia.

Toiset poliitikot ovat eroamassa, tai palaamassa takaisin. Toiset vain rauhassa katselevat kiinnostuneina muiden tehdessä kolttosia.
Niin on politiikka samanlaista, kuin ennen kansakoulussa, jossa tyttöjä kiusattiin. Minkäs pojat tavoilleen voivat, joten annetaan leskenlehtien kukoistaa ja puhutaan poliitikoista, sillä tällainen politiikka ei meitä kiinnosta.

Tikkakosken Naislaulajat

Kuvat 30-vuotiskonsertista 20 huhtikuuta 2008

Lokkivalssi

— Taas te sekoatte rytmissä! Tanssikaa tähtien tahtiin, tai putoatte!

Kaivo ja koivu

Vieressä kulkeva moottoritie, lähellä kasvava aikamoinen koivu ja kun kaivo on ilmeisesti käyttämättä, niin meneehän siinä syväkin kaivo rappiolle.
Sen verran tässä on estetiikkaa, että vinssikaivo on osa suomalaista perinnemaisemaa, jota pitää hyvin vaalia.

Tekstiviestiaaria

Kaikilla mahdollisilla tavoin media lisää Kanervan tunnettuisuutta, kun tällä tekstiviestiaariallakin. Ei siinä mitään, hyvä kappale, eikä mitään huono esitys olekaan. Varmaan kanerva Kanerva pääsee kuittaamaan sanoituksesta tekijänpalkkioita. Luulisi hänellä olevan tekijänoikeuden omaan tekstitykseen.
Testiviestiaaria

Piikkilankaa!

Tuo edullisten ja nopeasti tehtävien karjan laidunaitojen aika on ohitse, mutta vielä 1960 luvulla sen käyttö oli yleistä laidunten aitaukseen. ”Olli
sähköpaimen” sen sitten lopullisesti syrjäytti, sillä lehmät kunnioittivat yhtä sähkölankaa enemmän, kuin kahta piikkilankaa.
Sinkitty piikkinen lanka säilyy luonnossa pitkään ja vanhoja aitojen jäänteitä tapaa vieläkin hakamaiden laitamilta. Tänään kuvaamani piikkilanka oli sentään kerätty ylös maasta tuomen haaraan, joten ei se siinä kovin suurta vaaraa kenellekään aiheuta, mutta miksi sitä ei ole kuljetettu kokonaan pois, sitä jäin miettimään?
Wikipedia/Piikkilanka

Nuuka ajaa talvirenkailla

Nastat jurisevat autoton alla ja nakertaen märkää asfalttia. Sittenkin se jurina on luomassa turvallisuutta, koska kevätaamuna maa voi olla lumivalkoinen ja märällä tiellä saattaa olla petollinen kerros mustaa jäätä. Kesärenkaille siirtymisen voi hyvin siirtää viikolla vielä eteenpäin, kuin tehdä sen varttiakaan liian aikaisin. Peltien oikominen on kallista ja vielä kipeämmin sattuu, jos itselle tai lähimmäiselle tulee naarmuja. Valitettavasti tämä varoitus tulee joillekin liian myöhään.

Kevättalven uusi lumi on kaunista katsella ja se taatusti nopeuttaa kevään tuloa. Nautitaan siitä, iloiten, ja muistaen vaalia omaa turvallisuuttaan tieliikenteessä, eikä mennä heikoille jäille.

Wanhassa Woimalassa

Taide piristää pyhänä, miksei myös arkisin värit tuovat elämään uusia sävyjä. Vaajakosken Wanhassa Woimalassa on kaikille vapaasti avoin ”taidekasvatusnäyttely”. Mukava on värejä havainnoida, sillä arjessa ei värejä tule ajatelleeksi, ne vain ovat. Näin kun ne ovat korostuneesti esillä, tajuaa paremmin sen miten värit piristävät tilaa. Ne vaikuttavat myös ihmismieleen, ainakin nyt, kun luonnossa ei ole vielä kovinkaan värikylläistä.

Näyttely on avoinna 27. 4 saakka, joten sielllä ehtii hyvin piipahtaa, minäkin taidan käydä siellä vielä uudelleen.

Linkki: Väriä

Lennä, uneksi

"Lähdetään taivaaseen! Lähdetään! Lähdetään!"

Liikkeessä

Kaikki ympärillämme on virtaa; vuodenajat, vuorokaudet, ikä. Edessä on vain huominen ja tulevaisuus, joka edellyttää elämää tässä hetkessä. Metsiin ja mäkiin satanut lumi virtaa alaspäin, saavuttaen lopulta suuren meren. Paikallaan oleva vesi samenee, mutta liikkuessaan se hapettuu pysyen raikkaana pärskyen ja helmeillen. Maailma on rankka paikka, jossa ei ole syytä pysähtyä tavanomaisuuteen. Jatkuva liike pitää virkeänä, vaikka suvannoissa voi vauhtia hiljentää ja katsella hetken ympärilleen. Kun katselen ympärillä virtaavaa luonnon energiaa, uskon sen jatkuvaan riittävyyteen, se pitää vain ottaa talteen, sieluun ja mieleen. Energia on liikettä, joka pitää elämää yllä.

Rospuuttoaika

Vähemmänkin kelejä seuraava huomaa miten suuri muutos tapahtuu, kun talvesta siirrytään kesään. Keväällä muutos on joutuisaa, eikä varmaan ole kahta samanlaista päivää peräkkäin. Tuntuu, että muutosta tapahtuu, jopa yhden päivän tai yön aikana, sillä tuleva aamu ei ole enää samanlainen kuin tämä iltapäivä. Lumi sulaa ja kura lentää. Pieniä kyläteitä vaivaa rospuutto, joten sorapintaisilla savisilla teillä on syytä kulkea kieli keskellä suuta, ettei särje autoaan tai räiski rapaa kanssaihmisten syliin.
Kaikki tämä on onneksi lyhytaikaista, sillä kohta maa vihertää, kun aurinko saa mahlan juoksemaan puissa ja pensaissa.

Kävin Kasinhännässä

Tuli asiaa käydä Tikkakoskella ilmavoimien hylätyn materiaalin myymässä. En minä aseita tai ammuksia ostanut, mutta hyvä kaasunaamarilaukun, jonka otan uusiokäyttöön kameralaukuksi. Taisin löytää kasasta ika käyttämättömän ylijäämälaukun, josta pienellä askartelulla teen itselleni jokapäiväiseen käyttöön tulevan kameranulkoiluttamiskassin. Eikä se maksanut paljoa, sillä pidin 1,70 euroa aika sopivana, koska se on alle yhden munkin ja kahvikupin hinnan.

Kävin samalla myös Ilmailumuseossa joka on samassa pihassa. Lippu sinne on 6 euroa, mutta eläkeläisenä sain tuolla hinnalla vuosilipun, jolla saan käydä museossa aina niin halutessani. Lippuni on voimassa vuoden tästä eteenpäin. On siellä niin mielenkiintoisia koneita, että mukava siellä on viihtyä yksin tai kesävieraiden oppaana. Valokuvaaminenkin on tässä museossa aivan luvallista. Taivaankirppu on sen näköinen lentolaite, että ei ainakaan minulla olisi hinkua päästä kokeilemaan tällaista kotteroa, mutta on niillä varmaan aikanaan lennetty tuntitolkulla. Voisi olla aika energiaystävällinen lentokone tämä.

Vai ilmaista

Palokkalehti tai mikään muukaan ilmaisjakelulehti ei tule ilmaiseksi jaettuna, sillä lehden jakajalle ja sen tekijöille maksetaan työstä palkkaa. Kuluttaja maksaa sen, kuten muunkin mainonnan, ostamiensa tuotteiden hinnassa, ja työllistää näin ihmisiä.

Linkki: —Ilmaisuuden venyvä käsite

Mörkö

Pääsiäinen ja noidat ovat menneet. Kahden viikon tauon jälkeen on mukava palata virkeänä valokuvatorstaihin, mutta tämän viikon teema ”MÖRKÖ”, ei olekaan helpoimmasta päästä.

Mörköjä on niin monenlaisia, jotkut kulkevat piirissä ja Mörköoopperakin on olemassa, mutta lapsia ei saa pelotella möröillä. Media nostaa poliittisia mörköjä esiin tuhkatiheään. Korpikuusen kannon alla niitä vasta asustaakin. Kuitenkin otan vähän korkeammalla "savumerkkejä" katselevan, jota voi pitää ilmastonmuutosta vastustavana rauhallisena mörkönä.