Henkilökohtaiset mittarit ovat nykypäivää, niin kuin kaikki muukin elektroniikka. Mitenkä sitä ollenkaan selvittiin 1950 – 60 luvuilla, jolloin oli vain elohopeapatsaaseen perustuvia kuumemittareita. Nyt kuumemittarikin on digitaalinen ja hyvin monella on oma verenpainemittari. Kehon rasvamittareitakin on monenlaisia, rasvaprosentin saa vaa álla käydessään, tai sitten käsissä puristettavasta laitteesta. Monissa marketeissa nätit ja hoikat tytöt mittaavat eurolla rasvaprosenttini, jos kehtaan tinkiä voin jopa saada sen tiedon ihan ilmaiseksi.Verensokerimittari kulkee monilla mukana ja askelmittari mittaa kulkemani matkan. Alkoholimittari on tarpeen, jos on tapana nauttia näkäräisiä. Alkoholimittaria minä en tarvitse, sillä mainoslause: ”Jos otat, älä aja” on minulle pyhä asia. Viimevuonna tosin puhalsin poliisin mittariin ainakin viidesti, ja aina tietenkin aina nolla lukemat. Niin ja vielä niitä mittareita on ainakin sykemittari, joka korvaa jo monella kellonkin. Naisilla on sitten vielä omat erikoismittarinsa.
Paljon on kännykän tekijällä vielä puuhaa sillä eiköhän siihen kapulaan saisi nämä kaikki erityisominaisuudet vielä ympättyä mukaan.
Mittareitakin tärkeämpää on kuitenkin kuluttaa kaikki mitä syö, muuten paino nousee mittareista huolimatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti