30.9.08

Kokeilin vaalikonetta

Ylen vaalikone on mielestäni viisas vehje, sen huomasin, kun kokeilin sitä kahdesti. Lähdin siitä että voisin vaihtaa omaa ehdokastani, nykyistä Jyväskylän Maalaiskunnan valtuutettua. Ei siitä kuitenkaan tule mitään, sillä kone tarjoaa häntä minulle toistamiseen.

Mielestäni 73 – 75 % samanmielisyys ja se, että tunnen kyseisen henkilön, on niin vakuuttava asia, että olen jo nyt lähes varma, että hän tulee saamaan minun ääneni uuteen Jyväskylän valtuustoon. Tämän lisäksi uskoisin hänen läpipääsynsä olevan hyvin mahdollista, sillä samoin ajattelevia maalaiskuntalaisia on varmaan paljon muitakin.

Turha on kuitenkaan hehkuttaa mitään etukäteen sillä lopullinen äänestysratkaisu tapahtuu vasta äänestyskopin yksinäisyydessä.

Linkki: Ylen vaalikone

29.9.08

Alvajärvi

Ruska parhaimmillaan Palokassa

27.9.08

Pitää kaunista syksyä

Pian valmistumassa näyttäisi Palokan Terra jo olevan. Piha-alueesta kehittyy mukavan näköinen, kunhan istutukset tulevat valmiiksi ja puut ja pensaat kasvavat.

Alvajärven ranta-aluetta on siistitty ja ulkoilureitti on jo läpikuljettavissa, joten riittää meillä nyt patikkareittejä. Tarinoidessani joidenkin muiden polulla kulkijoiden kanssa heräsi ajatus, että milloin saadaan tällainen reitti, jota voisi kiertää koko järven, mutta hyvä näinkin!

25.9.08

Eteenpäin

En pidä salaisuuksista, sillä olen luonteeltani tutkimusmatkailija. Jos tukahdutan uteliaisuuteni nyt, en silloin haluaisi huomisesta tietää —kuljen vain taakseni vilkuillen.

Kuvittelen mielessäni, mitä on tien mutkan takana ja millaiset ihmiset asuvat tässä vanhassa talossa. Painavinta mitä tiedän, on salaisuus, joka jäisi kertomatta, ellen etsi ja kulje tietäni eteenpäin.

24.9.08

Saunakukka

Asterikasveihin kuuluva saunakukka kukkii tässä Pappilanjoen rannalla. Siinä se on kaunistus, jonka voisi vaikka hyväksyä pihan perennapenkkiin. Ei kuitenkaan, kun tiedän miten haitallinen viljelysten rikkakasvi se on.

23.9.08

Aamusumussa

Aamuinen usva ja aurinko tekivät raikkaan syysaamun houkuttelevan näköiseksi. Pitihän sitä lähteä kuvaamaan. Sumu pehmensi ruskan värejä. Oli oikein nautinto ottaa kuvia. Ruskakuvia on nyt enemmänkin. ...
Kauhajoki
Palattuani kotiin aukaisin radion ja ihmettelin mitä nyt? Onko tämä jokin uusinta viime syksyltä. Pian se selvisi, että uusinta vain siinä mielessä, että taas on jossakin koulussa; Kauhajoella on tapahtumassa ikäviä asioita.

Mieleen nousee kysymyksiä. Miksi? Ei ihminen voi, eikä saa käyttäytyä noin. Muitakin ratkaisuja ongelmiin täytyy olla, mutta taas on tapahtunut paljon pahaa ja korvaamatonta.

Linkki: Mihin Suomessa tarvitaan käsiaseita?
EI NIITÄ TARVITA!

22.9.08

Syksyisen sää muuttui aurinkoiseksi

Vanha fraasi kertoo, että maailmassa "ainut vakio on muutos". Sitä todella tapahtuu, muun muassa metsissä. Ennen oli koivu paha roskapuu, nyt se ei sitä enää ole. Ennen metsissä soivat moottorisahat, mutta nyt raskaat monitoimikoneet. Marjamieskin voi istahtaa kannolle, mutta nyt vanhat kannot alkavat lahota ja uudet kannot raivataan pois maasta ja kuljetetaan poltettavaksi lämpölaitoksiin.

Muutokset ovat järkeviä, ei siinä sen kummempaa ole, mutta joskus harmittaa, ettei kaikkia muutoksia edes huomaa. Niin tavanomaista on kaiken muuttuminen.

Eräs ilonaihe suomalaiselle luonnonystävälle on kauniit ja aurinkoiset syyspäivät. Iloinen siitä pitää olla, että nyt syyssäät ovat olleet todella kauniita ja nautittavia.

21.9.08

—Jos metsään haluat...

Keskisuomalainen kertoo miten, Jyväskylän Heinälammella tehtiin perjantaina ja lauantaina havaintoja kahdesta asutuksen lähellä liikkuneesta karhusta. Nuo seudut ovat kokemukseni mukaan suppilovehveron kasvupaikkoja, joten tulee mieleen onko joku halunnut suojata omat sieniapajansa, ettei kukaan uskalla sinne mennä. Toinen vaihtoehto on se, että karhukin saattaa pitää noista hyvistä sienistä.

Tänään näyttää olevan sopivan selkeä sienestyssää, joten ajatukset vievät minutkin metsään. Olisikohan laitettava kameraan valmiiksi hieman pidempi putki, jos vaikka saisin sieniä suuhunsa poimivasta karhuemosta kuvan.

En mene Heinälammille, enkä Touruvuoreen, sillä mahdollinen karhun kohtaaminen voisi olla liian järkyttävä kokemus. Eihän sillä karhunkuvallakaan ole niin väliä, koska kontiota voi katsoa turvallisesti tästä linkistä.

20.9.08

Edessä tuntematon tulevaisuus

Uusimman ”Kotimikro” lehden uutiset kertovat, että ”Vistan” seuraaja on jo pitkälle kehitetty vaikka Vista tuli markkinoille vasta viime vuonna.
Jos uusi käyttöjärjestelmä tulee markkinoille heti ensi vuoden jälkeen, niin jatkan tällä nykyisellä koneellani ja XP:llä, pienistä puutteista huolimatta aina vuoteen 2010 ja silloin sitten siirryn suoraan tuohon ”Windows 7”. Tämä tietenkin edellyttää, ettei koneeni poksahda sitä ennen käyttökelvottomaksi.

Aurinko paistaa syksyisen kirkkaasti ja luontopolku kutsuu, vaikka vaimon mukaan saisin hyötyliikuntaa omassa pihassa.
Keskisuomalaisena on mukavaa asua kaukana Helsingistä. Haja-asutusalueen asukkaana en ymmärrä niitä, jotka eivät ymmärrä miten mieltä rauhoittavaa on asua väljässä luonnonläheisessä ympäristössä. Tästä voi lähteä lenkkipolulle suoraan omasta pihasta, ja lähimarkettikin on alle kilometrin päässä. Niin niitä tulee lisää.

18.9.08

Rukkanen

Minusta aihe on vaikea, eikä helppo, siksi heitän rukkasen santaan!

17.9.08

Halsvuori

Luontokohteet ovat minusta kiinnostavia paikkoja, joita on lähelläkin, vaikka ei niitä kaikkia tiedäkään. Ajelin tänään Laukaan suunnalla ja päätin pistäytyä Halsvuoren juurella. Sen mahtavuus oli niin vaikuttavaa, että kiipesin sen päällekin kuusikkorinteen polkua kavuten. Joillekin harrastajille jyrkänne on kiipeilykohde, josta merkkinä on kallioon lyötyjä kiipeilyhakoja. Nyt siellä käydessäni ei kiipeilijöitä ollut.

Valokuvia ottaakseni minä siellä kävin, mutta tämän päivän täyspilvinen sää, ei ollut oikein minulle mieleen, siksi poikkean paikalle vielä tämän syksyn aikana uudelleen. Odotan, kunhan ruskan värit vahvistuvat. Samalla voisi samoilla vähän laajemminkin tuossa mahtavassa maisemassa.

16.9.08

Auton määräaikashuolto ja katsastus

Olen aina tehnyt auton määräaikaishuollot valmistajan suositusten mukaan, kun ohjekilometrit ovat täyttyneet. Se ei ole varmaankaan kaikkein edullisin tapa, mutta saa sitten olla huoleton, sillä vikoja ei tarvitse erikseen korjata.

Tänään oli autollani huoltopäivä, normaalien määräaikaistöiden lisäksi vaihdettiin kaikki jarrupalat ja etupään jarrulevyt. Pakoputken perimmäisessä pöntössä oli vuoto, joten sekin vaihdettiin uuteen. Melko kallis huoltokäynti kaikkiaan, mutta tämä oli tiedossa.

Ainut harmin aihe on, että samalla reissulla, kun poiketessani katsastusasemalle, piti tuolle byrokratialle, vielä maksaa rekisteriotteesta 46 euroa.

Olin takuuvarmaa, että autossa ei korjausten jälkeen ole mitään huomautettavaa. Minusta noilla huoltokorjaamoilla pitäisi olla valtuutus tulostaa myös se hyväksymismerkillä varustettu uusi rekisteriote.

14.9.08

Rikottu polkupyörä


En minä pysy, enkä edes pyri parantamaan maailmaa, mutta kameraa ulkoiluttavana luonnonystävänä, voin ainoastaan ihmetellä monia asioita.

Eräs niitä on maastossa lojuvat polkupyörät, joita tapaa hyvin usein. Ovatko ne ensinnä varastettu ja sitten särjetty? Ehkä näin, mutta aivan liikaa niitä tapaa polkujen varsilla. Miksiköhän? Eikö toisten ihmisten omaisuutta kunnioiteta ollenkaan. Varastettu se pyörä ensinnä käyttöön, ja sitten vielä murjotaan käyttökelvottomaksi. Kuka korjaa sitten nuo rojut aikanaan talteen, kaatopaikan täytteeksi? Ilmeisesti se keruu toteutetaan verovaroin, kuinkas muuten.

Mitään maiseman kaunistajia värikkäät romut eivät missään tapauksessa ole. No ovatpa ainakin surullisia kuvauskohteita meille kansalaisjournalisteille.

13.9.08

Tarjonta kasvaa


Geokätkentä on minulle tuttu vain nimeltä, mitään muuta en siitä tiedä. Varmaan se on mielenkiintoinen ja haastava harrastus etsiä noita kätköjä. Aiheen tähän lastuun sain, kun eräs geokätköilijä otti sähköpostiyhteyttä, että olen ilmeisesti kuvannut ja julkaissut tässä blogissa kuvia alueelta, jossa on ehkä tuollainen kätkö olemassa. Kesän aikana en olekaan juuri kuvaillut tuossa valmistuvan Terramyymälän alueella, mutta tänään kävelin alueen halki. On siinä varmaan hyvä paikka kaupalliselle toiminnalle, mutta olisi tuolla rantamaisemalla ollut muutakin arvoa.
Kovasti myyntipinta-alat kasvavat niin Jyväkylän, kuin muidenkin taajamien läheisyydessä. Ehkä se on merkki hyvästä elintasosta, mutta minusta on vähintään yhtä tärkeää arvostaa elämänlaatua ja viihtyisän ympäristön arvoja.

12.9.08

Siivosin

Minulla on sellainen tarpeellinen sähköpostiosite, jonka annan, joihinkin kilpailuihin, lehtialuksiin jne.

Tulee sinne jotakin muutakin, mikä ei ole kuitenkaan minulle tarpeellista, siksi katson tuon postilaatikon kerran viikossa. Roskapostin lähettäjille se on kuitenkin hyvin tunnettu, sillä juuri nyt tyhjentäessäni sen, sinne on viikon aikana kertynyt 376 vieraskielistä viestiä.

Helppoa siltä roskat lakaista, mutta ihmetyttää miten paljon tuota turhaa hommaa tehdään. Tällaisella ei toivotulla viestillä, kun ei palvella ketään, eikä se ole kenellekään varsinaisesti suunnattukaan.

En koskaan avaa noita Viagra- ym. viestejä, mutta silti niitä tulee. En ymmärrä voisiko niiltä voisi kokonaan välttyä? Ehkä ei mitenkään. Hyvä kuitenkin on, kun niiden kanssa on sittenkin helppo tulla toimeen, koska niitä ei tarvitse poimia erikseen tarpeellisten viestien joukosta.

10.9.08

Jumalaton kiire

Monesti on tulla kaheliksi jonkun mitättömän asian vuoksi. sellainen tilanne oli silloin, kun piti kiireesti lähteä tärkeään kokoukseen, eikä auton avaimia ollutkaan siinä missä niiden paikka on.

Siinä sitten mietit minne sen avainnipun jätit viimeksi kotiin tullessasi. Voivatko ne olla mustien tai ruskeiden housujen taskussa tai puseron taskuunko ne jätin. Vaimoakin tulee mieleen katsoa, jos olisi siivotessa ne pannut uuteen paikkaan. Piti aloittaa alusta ja miettiä samalla, miten sillä aikaa kun etsin avaimia, olisin jo ajanut polkupyörällä perille sinne kahden kilometrin päähän, tai missä asti nyt vaeltaa se valosäde, joka lähti auringosta 8 minuuttia sitten?

Sitten se muistuu mieleen, että auto on tallissa ja avaimet virtalukossa. Niin ja loppujenlopuksi, ehdin perille aivan oikeaan aikaan, joten ei tarvinnut edes kertoa tätä häpeällistä tarinaa kenellekään.

9.9.08

Sadonkorjuussa

Keltahaarakas on syötävän hyvä sieni, mutta tämä minun löytämäni pieni sieni kelpasi vain kuvattavaksi. Ei tuosta sienestä olisi paljoa nälkä lähtenyt, niin mitätön se oli kooltaan.

Muutenkin sienisato on todella huono, sillä en löytänyt edes lampaankääpää sellaisesta salaisesta paikasta, josta olen monena vuotena kerännyt niitä useamman muovikassillisen. Ensinnä epäilin, että joku olisi löytänyt minun apajani, mutta siitä olisi kyllä merkkejä maassa. Ei ainakaan siinä paikassa ollut sieniä poimittavaksi,

Myös suppilovahveroita olen löytänyt aikaisempia kesiä niukemmin. Kangassiniä on varastossa riittävästi, mutta tatit ovat edelleen hukassa.

Tämä harmi on kuitenkin vähäpätöisen pieni, sillä metsässä on mukava tallustella, vaikka sieniä ei löytyisikään. toivottavasti vain aurinkoisia päiviä piisaa, niin löytyy niitä sieniäkin vielä.

8.9.08

Kävikö se savulla

Ruohonleikkuri ei ottanut käynnistyäkseen. Tarkastin, että bensaa on ja puhdistin öljyisen tulpan. Sain koneen käyntiin, mutta siitä savua tuli, koko piha-alue siniseksi, kone kuitenkin kävi lonksuen.

Sain etupihan ajettua ja siirtyessäni talon taakse, moottori paukahti ja sammui. Jokin paha tekninen vika siihen tuli. Menikö moottorista rikki kampiakselin laakeri tai venttiili, sen on aivan sama? Vanha leikkuri on tiensä päässä. Seuraava etappi sillä on romukeräys.

Ostanko uuden leikkurin vielä nyt syksyllä, tai vasta keväällä? Sitä pitää vielä harkita. Ainakin kerran tai pari ennen talvea pitää nurmikko vielä leikata, mutta ehkä ystävällinen naapuri lainaisi minulle leikkuriaan.

Nyt on tuosta moottorista tuli kaikki savu ulos ja käynti loppui, joten herää epäilys, että pelkällä savullahan se on käynyt.

7.9.08

Sähköposti


Pidän kirjoittamisesta, siksi kai tämä blogikin on olemassa, sillä tänne kirjoitan ajatuksia, jotka joskus ovat faktaa, mutta toisinaan pelkkää fiktiota. Kunhan tulee jotakin naputeltua ajankuluksi. Kirjoitan myös päiväkirjaa, sellaista johon vain minulla on avaimet, vaikka on sekin tietokoneen levyllä, mutta ei netissä. Sähköposteja kirjoitan ystäville, tuttaville, sukulaisille ym. Se on hieno viestintämuoto, nyt kun Itella hinnoittelee kortin ja kirjeen kuljetuksen pian pilviin.

Kaikki eivät varmaan lue saamiaan sähköpostiviestejä, eivät ainakaan päivittäin, sen näkee lukukuittauksista. Moniin sähköposteihin ei tule lukukuittausta, eikä vastausta. Ehkä niitä ei kukaan lue koskaan, tai sitten ei vain ole aikaa tai halua vastata. Tämmöisestä suivaantuneena pyrin itse vastaamaan jokaiseen sähköpostiin heti, ainakin jonkinlaisella elonmerkillä. Voihan sitä sitten kirjoittaa lisää, kun paremmin paneutuu asiaan. Minusta on tärkeää, että viestin lähettäjä saa jonkin merkin, että hänen asiansa on mennyt perille. Eri asia on, onko sitä ymmärretty. Jokaisesta viestistä pitäisi kuitenkin jäädä jotakin vastaanottajalle, tai sitten ei!

5.9.08

Ilmoittauduin

Kansalaisopistoihin ilmoittautumisen aika on nyt. Kursseja on tarjolla jokaiselle sopivista aiheista. Niinpä minäkin ilmoittauduin tänään eräälle kurssille. Ryhmään otetaan 20 osallistujaa ja siihen on vieläkin tilaa.

Onko tässä iässä alkuinnostuksesta mihinkään, vai lopahtako ­innostus hyvinkin pian? Ei­hän mitään ole vielä tehty, kun vasta ilmoittautuminen on suoritettu, ja osallistumismaksun eräpäivään on vielä aikaa.

Innostuksen ja lamaannuksen heilahte­lut voivat olla merkki piilevästä masennuksesta. Jaksanko tarttua uusiin asioihin, innostunko kestävästi. Asia kiinnostaa minua, joten ei minun tarvitsee pakottaa itseäni innostumaan.
Jatko riippuu siitä, millainen on kurssin vetäjä ja millaisia ovat muut kurssilaiset. Omasta mielestäni minulla on uteliaisuutta ja kyky ja halu innostua, miltei mistä tahan­sa uudesta asiasta. Koska innostun äkkiä, odotanmalttamattomana jo kurssin alkua.

4.9.08

1.9.08

Syyskuu

Sateisen elokuun jälkeen odotan nättiä ja värikästä syksyä. Ei nyt ainakaan kuukauteen tarvitsisi sataa. Maa on kosteudella kyllästetty ja vesistöjen pinta on sellaisella korkeudessa, että odotan vain ilmoitusta, milloin sähkön hinta taas laskee. Vesivoimaa on riittävästi sähköyhtiöiden turbiinien pyörittämiseksesi.

Viljapellot ovat muuttumassa kullankeltaiseksi ja taivas kuulaaksi. Hallanvaara uhkaa tomaatteja ja muita puutarhakasveja, mutta hallayöt kirkastavat ruskan sävyä ja saavat puolukoiden posket punehtumaan.

Hienoimpia asioita Suomessa on selkeästi vaihtuvat vuodenajat, joita ilmastonlämpeneminen ei ainakaan vielä ole pilannut. Mitä tulevaisuus tuo, siitä emme mitään tiedä, vaikka niin paljon siitä puhutaan. Jos me ihmiset uskomme, että mitään ei ole tehtävissä, olemme taatusti oikeassa.

Kalju