27.9.07

Terra 27907

Kursiivinen melankolia 61

20.9.07

Tunnistamatta

Sateisen syksyn aikana sieniä nousee päivittäin, kuin sieniä sateella. Monet sienistä ovat hyviä ravinnoksi, mutta sienilajeja on niin tuhottomasti, että niiden tunteminen ei kovinkaan laajasti onnistu. Olen sienestänyt ahkerasti, mutta kerännyt vain sellaisi, jotka varmuudella tunnen. Moninkertainen on se sienien määrä, jota en tunne; joita en kerää. Jääkööt metsään.

Tänään kohtasin mielenkiintoisen sinikasvuston lahoavan lepän rungolla. Katselin joitakin sienikuvastoja, mutta en minä löytänyt tuohon sieneen sopivaa kuvaa. Jos joku teistä, sen tuntee, niin laittakaa kommentti minullekin.

18.9.07

Aasiakas

Aasiakas.net on mielenkiintoinen blogi, hyvin suosittukin se on. Minä lukaisen sen viestit ainakin kerran päivässä. Tärkein huomio on se että palvelutehtävissä olevat ihmiset ovat samoja meikäläisiä, siis tavallisia tallukoita, joilla on oma napa se tärkein napa.

Jotkut ”aasiakkaat” ovat varmaan kiusallisia, mutta kuitenkin meitä kaikkia tarvitaan. Eivät myöskään kaikki palvelutehtävissä olevat ole järjen jättiläisiä.

Viikonvaihteessa eräs vanhempi naishenkilö oli marketin kassajonossa, ja kassan lukulaite ei lukenut hedelmäosaston punnituskuittia. Kassaneidin mielestä tuote oli punnittu väärin ja nenäänsä nyrpistäen hän lähti itse punnitsemaan paprikoita. Nytkään lukeminen ei onnistunut. Neitokainen siirsi pussukan sivuun ja jätti rouvan ilman paprikoita. Ei ollut asiakas tyytyväinen. Olisihan tuon voinut vaikka antaa ilmaiseksi, sillä euro tai pari ei olisi ollut suuri hävikki, tilanteessa, jossa vika oli kaupan tietojärjestelmässä.

Monet ”aasiakaspalvelijat” ovat vain töissä, eivätkä osaa ajatella omilla aivoillaan.

Linkki: http://www.aasiakas.net/
oli ka joilla on oma napa se tärkein napa.

14.9.07

Ruska

Näyttää siltä, että nyt olisi tulossa värikäs ruska myös Keski-Suomeen. Luonnon juhla-asun ensimmäiset merkit ovat nähtävissä. Ruska on voimakkaissa väreissään harvinainen, sillä värikylläistä syksyä näkee tuskin kerran kymmenessä vuodessa. Ruskan aikana on kiva kuvata, painaen jo etukäteen mieleensä puita ja pensaita, joissa juhla-asu voisi olla mahtavin. Väriloisto vaihtelee hyvänkin ruskan aikana, sillä jokaisena päivänä ruskan värit ovat erilaisia. Pakkasaamulla ja sumuisella säällä on suuri ero. Keneltäkään ruska ei voi mennä ohi huomaamatta.

13.9.07

Kantarellit

Metsään mennessä on hyvä ajatella, mitä sieltä lähtee etsimään, päättää mitä haluaa löytää. Joskus voi löytyä niin monia erilaisia asioita. Syksyinen metsä on kuin aarreaitta, josta voi tavata mitä vain syötävää. Meillä suomalaisilla on jokamiehenoikeus kerätä sieniä, marjoja, yrttejä ym. luonnosta. Metsissä liikkujan asenne on kuin pehmeää pumpulia, kankaat tarjoavat rauhaa ja hiljaista puiden huminaa. Ihmisen ajattelutapa on kivijalka, jonka päälle jokainen päivä rakentuu.

Lähdin tänään etsimään suppilovahveroita. Kävelin, katselin ja kuuntelin, mutta ainuttakaan suppilovahveroa en löytänyt. Löysin monia mukavia paikkoja, suuria puita ja sammaloituneita kiviä, sekä aukeita kallioita. Viimepäivien sateet ovat tummuttaneet sienet käyttökelvottomiksi. Kaikki kohtaamani tatit olivat jo vanhoja.

Keltaisten lehtien alta pilkotti ensimmäinen kantarelli, Tunsin sykkeen nousevan, kuin olisin löytänyt keltaisen kultakimpaleen. Ei niitä paljoa ollut, mutta sentään ihan hyvä määrä muovipussini pohjalle.

Kerättyäni sienet istuin kannonnolla ja mietin mikä tästä paikasta tekee kantarellille otollisen kasvupaikan? Miksi kantarellia ei voi viljellä? Jospa minulla olisi aarin kantarellimaa, jossa niitä kasvaisi keltaisena peitteenä. Miksi ei niinkin, mutta sitten ei olisi asiaa metsään ja tänne minun mieleni palaa, luonnon rauhaan.

10.9.07

Marjastajan kengät 2

Nyt ne hyvät heinäkuun lopulla ostamani Halti vaelluskengät lähtivät takuukorjaukseen. Palautin kengät myyjäliikkeeseen ja ystävällinen toimihenkilö ilmoitti, että nyt sitten kuluu 1 – 2 viikkoa, ennen kuin saan kenkäni takaisin. Hän kertoi, että on kaksi vaihtoehtoa:

  1. kengät korjataan tai
  2. saan uudet kengät

Kumpikin käy minulle, sillä olen käyttänyt noita jalkineita, jo paljon vaikka ne ovat vasta reilun kuukauden ajan olleet sieni- ja marjametsäkäytössä.

Vikaantuminen harmittaa, mutta tärkeintä minulle on, että saan kengät takaisin mahdollisimman pian. Saamaani asialliseen palveluun olen tyytyväinen. Kerron aikanaan miten nopeasti asia hoituu.

Linkki: http://40270.blogspot.com/2007/07/marjastajan-kengt.html


7.9.07

—Elämä pelissä

Syksyllä, kun ilmat viilenevät ja illat pimenevät, monilla alkaa kaipaus jonkinlaiseen kuntoiluun. Palokkalehti haastaa ”Sähläämään positiivisesti”, mutta miksi ei järjestetä myös jotakin muuta, sillä tuo sählääminen ei sovellu ainakaan minulle. Olen sitä joskus aikaisemmin kokeillut, joten mielipiteeni ei perustu ”mutuun”, vaan ihan itse koettuun pettymykseen. Toivoisin jonkin muuta toimintaa tuon sähläämisen rinnalle, sillä varmaan on meitä muitakin isoja miehiä, joille jumppa tai sitten vain sauvakävelykierros ryhmässä tekisi kaikella tavoin hyvää.

Eilen alkoi tekkarissa mielenkiintoinen ohjelmasarja ”Elämä pelissä”, jonka seuraamisesta varmaan saamme liikuntaan motivaatiota.

-Elämä pelissä -testin avulla voit selvittää oman elinajanodotteesi. Testin ovat rakentaneet Suomen parhaat asiantuntijat.

Tämän testin suorittaminen ohjelman nettisivulla, antaa jokaiselle paljon uutta potkua, ajatella itseään.
Käy täyttämässä testilomake: http://elamapelissa.yle.fi/

6.9.07

Vain huhua

Muutaman viikon ajan on uutisissa vellonut asia, jonka mukaan Suomelle olisi annettu tilaisuus ostaa menetetty Karjala takaisin. Aika utopistiselta tuo kuulostaa etenkin, kun silloinen presidentti ja ulkoministeri kiistävät tietävänsä asiasta vain huhupuheista.

Huhu on siitä kummallinen, että monesti siihen kätkeytyy jonkinlainen totuus. Jotakin on ehkä sittenkin ollut, josta asia on jatkunut eteenpäin. Huhu voi jollakin tavoin toteuttaa ajan myötä itseään. Se voimistuu ja saa uusia vivahteita. Huhulla on kantavat siivet ja siihen tarttuu uutta tuulta jopa uskoa. Mitä jos se sittenkin olisi mahdollista vieläkin?

Mitä Suomi sitten Karjalla tekisi, siinä onkin herroilla ajattelemista. Alueen infrastruktuuri ei taida olla ainakaan länsimaisen mittapuun mukaisesti kunnossa. Siellä asuva venäläinen väestö lienee myös jonkinlainen ongelma. Hintakin voisi olla nyt korkeampi, kuin Koiviston aikaan, mutta sittenkin...

Karjalan evakkoja ei ole enää elossa kovin paljoa, heidän lapsensa eivät ehkä tunne yhtä suurta rakkautta esi-isiensä maahan, kuin siltä pois joutuneet. Suuria tunteita ja suuria taloudellisia ajatuksia joutuisi valtiojohto pohtimaan.

Maailmassa on tapahtunut monia uskomattomia asioita, joten mitään ennustamatta, tulevaisuus voi olla taruakin ihmeellisempää. Onneksi kukaan ei osaa katsoa terävästi tulevaisuuteen.

Linkki: Karjala-kysymys


3.9.07

Savumerkkejä

Huvittavaa tuo Stasi lista keskustelu. Juupas/ eipäs/osittain/tms. Jos minä saisin päättää, niin tekisin keneltäkään kysymättä sellaisen päätöksen, että heittäisin paperit silppuriin ja sen jälkeen uuniin.

Vaikuttaa kovin lapselliselta tuo keskustelu, roistot pitäisi saada kiinni, mutta vanhentuneet asiat toisivat vain lehdistölle hyviä uutisaiheita ja epäillyille kärsimyksiä, ja keskisormen näyttöä. Niin kauan kuin ne listat ovat olemassa ne aiheuttavat harmia, siksi ehdotan niiden hävittämistä, vaikka ihan julkisella roviolla. Tosin sitä ennen ne olisi silputtava, ettei vain kukaan pääse vahingossakaan niitä saamaan.