Kuten hyvin tiedän, tämä vuosi 2007 on loppumassa, ja on aika miettiä Uuden vuoden lupauksia. Ne ovat yleinen tapa pettää itseään, eli kaikkein tutuinta ihmistä, vai onko sittenkin niin, että tunnen Kauniiden ja rohkeiden roolihenkilöt itseäni paremmin.
Muutoksien teko on ikivanha perinne, mutta entisestä poisoppiminen ei vain olekaan ikääntyneelle aikuiselle helppoa. Ehkä minäkin yritän tehdä liian suuren muutoksen kerralla, joten hyvä asia tökkää omaan mahdottomuuteensa. Eihän kattilallista perunoita yhdellä veitsellä voi kuorita kaikkia kerralla vaan perunan kerrallaan. Konekuorinta on sitten aivan oma juttunsa.
Olen sitä mieltä, että takinkääntäminen on hyväksi, vaikka sitä yleisesti paheksutaan. Ajatusten muuttumisen tulee perustua muuttuneisiin olosuhteisiin. Muutos on niin yleistä, että sitä pidetään elämän suurimpana vakiona.
Näillä perustella valuutan itselleni, että Uudenvuodenlupauksia tulee tehdä nytkin uuden vuoden koittaessa, mutta ei pidä luvata liikoja, vaan vain sellaisia pieniä asioita. Vuoden kuluttua taakse katsoessaan voin onnellisena todeta. Minä Onnistuin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti