Kevätkesällä metsässä kulkiessani huomioni kiintyy polunvarren luontoon. Tänään mielenkiintoni kohdistui korppien kaarteluun salon yllä ja laulurastaan iloiseen soitantaan kuusikossa.
Kaksi - kolme vuotta sitten tämä männikkö hakattiin ja jälki oli hakuun jälkeisenä keväänä rumaa, mutta nyt tilanne on jo korjautunut. Siemenpuumännyt ovat kylväneet luontaisesti uuden männyntaimiston suojaavan koivuvesakon alle. Varmaan koivunvesakko saa olla vielä joitakin vuosia suojaamassa uutta puustoa ennen, kuin ne raivataan pois männyn taimistosta. Siemenpuumännyt ovat varmaan jo tehtävänsä tehneet ja ne poistettaneen tulevana talvena.
Metsän uudistusalueet ovat jopa kauniita katseltavia, kunhan se pahin raiskiovaihe on ohimennyt. Tällaisilla rinteillä saattaa syksyllä olla kohtuullisen hyvin puolukkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti