Järven rannassa kasvaa tiukkaa koivikkoa. Pieni puro laskee järvestä, pellon laitaa muotoillen. Yksinäinen vene lepää koivun juurella, jossa se odottaa syksyä, sillä kesä on jäänyt taakse.Vesi virtaa rauhallisesti, kunnes se läheisessä koskessa pauhaten kuohuu. Kohta järvi jäähtyy, ja virta vaimenee, mutta koskissa ajaton vesi kohisten juoksee, jäistä huolimatta.
Syyspäivän lyijynharmaa taivas latistaa, niukkoja sävyjä. Koivunrunkojen valkoisuus korostuu mustaa vettä vasten. Puut juurtuvat vahvaan maahan, jossa on ravinteikasta kosteutta. Ensi kesä ja kasvu on jo niiden mielessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti